Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /var/www/vhosts/haukilahdenhoivapalvelu.fi/httpdocs/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2858

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /var/www/vhosts/haukilahdenhoivapalvelu.fi/httpdocs/wp-content/plugins/revslider/includes/operations.class.php on line 2862

Warning: "continue" targeting switch is equivalent to "break". Did you mean to use "continue 2"? in /var/www/vhosts/haukilahdenhoivapalvelu.fi/httpdocs/wp-content/plugins/revslider/includes/output.class.php on line 3708
Omavalvontasuunnitelma | Haukilahden Hoivapalvelu

Omavalvontasuunnitelma

Haukilahden Hoivapalvelu / Gäddviks Vårdtjänst

KOTIHOIDON OMAVALVONTASUUNNITELMA

Päivitetty: Huhtikuu 2021
Laatijat: Kirsi Mara-Lucander, Gustav Lucander & Elisa Rukkila

1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT

Palvelun tuottaja: Haukilahden Hoivapalvelu Oy, LY-tunnus 2667735-1.

Yhteystiedot: Kirsi Mara-Lucander, kirsi.maralucander@haukilahdenhoivapalvelu.fi.

Palveluntuottajan toiminta tapahtuu asiakkaan luona/kotona.

Toimistomme sijaitsee osoitteessa: Haukilahden Hoivapalvelu Oy, Ukkohauentie 11-13 C 18, 02170 Espoo.

2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Valtio ohjaa kuntien toimintaa lakien ja asetusten avulla. Kotihoito perustuu sosiaalihuolto- ja terveydenhuoltolakiin. Asiakkaan palveluntarve on selvitettävä ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-ja terveyspalveluista annetun lain (ns. vanhuslaki) mukaisesti.

 

Kotihoidon tarkoituksena on järjestää asiakkaan tarvitsemia palveluja kotiin siten, että hänen asumisensa kotona onnistuu mahdollisimman pitkään turvallisesti. Kotihoidon palvelut auttavat selviytymään jokapäiväisistä toiminnoista silloin, kun asiakas ei selviydy niistä omatoimisesti. Palveluntuottajan perustehtävänä on tuottaa asiakkaan kotona annettavia laadukkaita hoiva-, hoito- ja kotisairaanhoitopalveluja. Kohderyhmänä ovat enimmäkseen ikäihmiset, mutta tarvittaessa myös muut apua tarvitsevat ihmiset. Tukipalveluina tarjoamme siivous- ja kauppapalveluita.

 

Toiminnan avulla pyritään ylläpitämään asiakkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä monipuolisen toiminnan ja yhdessä tekemisen kautta. Kotihoidon arvot ja toimintaperiaatteet perustuvat asiakkaan arvostukseen ja yksilöllisen tilanteen huomioimiseen sekä asiakkaan omatoimisuuden tukemiseen. Arvostus ja yksilöllisyys näkyvät asiakaslähtöisyytenä, yksilön ja hänen itsemääräämisoikeutensa kunnioittamisena ja luottamuksellisuuden sekä vaitiolovelvollisuuden toteutumisena.

 

Kotihoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti yhdessä asiakkaan ja/tai hänen edustajansa/omaisensa kanssa ja siitä laaditaan yksilöllinen hoito-ja palvelusuunnitelma. Asiakkaan tahtoa itseään koskevissa päätöksissä kunnioitetaan.

 

Kotihoito perustuu toimintakykyä tukevaan työotteeseen ja kotikäynneillä pyritään edistämään asiakkaan hyvinvointia. Hänen toimintakykyään seurataan ja häntä kannustetaan tekemään kaikkia niitä toimia, joihin hän itse pystyy. Tarvittavat apuvälineet hankitaan ja asiakasta ohjataan niiden käytössä. Asiakkaan tilanteen muuttuessa pidetään yhteinen palaveri kotihoidon, asiakkaan ja omaisten kesken.

 

Asiakasta kannustetaan myös hyvinvointia edistävään toimintaan jota tarjoaa esim. seurakunnat ja muut kolmannen sektorin toimijat esimerkiksi vapaa-ajan kerhojen ja ryhmien muodossa.

 

Kotihoidossa huolehditaan asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta yksilöllisten palvelu-ja hoitosuunnitelmien mukaisesti ja lisäksi tarpeen vaatiessa. Asiakaskäynneillä seurataan myös kodin yleistä siisteyttä. Kotihoidossa noudatetaan terveydenhuollon yleisiä hygieniaohjeita. Koti-hoidossa on käytettävissä tavallisimpia suojavarusteita ja käsidesi on jokaisella. Eristyspotilaita hoidettaessa käytössä kaikki tarvittavat suojavarusteet. Asiakkaan luona tapahtuva toiminta toteutetaan aseptiikan ja hyvän hygieniakäytännön mukaan. Käytetään suojavaatetusta(essut) sekä kertakäyttö-hanskoja ja työjalkineita. Covid-19 pandemian osalta erilliset ohjeet työyksikön hygienia ohjeissa (STM, AVI ja Espoon kaupunki).

 

Kotihoidon asiakkaiden vaippatilauksista huolehtivat nimetyt vaippavastaavat. Vaippojen tilaamista/ostamista määrittää Espoon kaupungin terveydenhuollon laatima ohjeistus

 

Kotihoito tekee ainoastaan pienimuotoisia arkiaskareisiin liittyviä taloustöitä esimerkkeinä vuodevaatteiden vaihto, astioiden pesu, pyykkikoneen käyttö ja välittömästä hoitoympäristöstä huolehtiminen. Jätteiden käsittelyssä palveluntuottaja toimittaa mahdolliset jätteet asianmukaiseen hävitykseen.

 

Kotihoidon asiakkailla on käytössään Espoon kaupungin tarjoamat terveydenhuollon erikoispalvelut, kuten geriatrin, muistihoitajan, fysioterapeutin ym. palvelut. Yhteistyötä tehdään myös kotisairaalan kanssa. Erikoissairaanhoitoa on saatavana HUS:ssa jonne pääsee kiireettömissä tapauksissa lääkärin lähetteellä. Asiakas voi myös halutessaan valita lääkäripalvelunsa yksityiseltä sektorilta.

 

Kotihoito käy tarvittaessa ottamassa näytteitä asiakkaiden kotona. Kiireettömät hoitotehtävät jaetaan henkilökunnan kesken työn vaativuuden mukaan. Kotihoidon esimies vastaa riittävästä ja koulutetusta henkilökunnasta sekä osaamisen varmistamisesta.

 

Tilanteen vaatiessa kiireellistä sairaanhoitoa kotihoidonhenkilöstö hälyttää hätänumerosta ambulanssin. Sairaankuljetuksen henkilökunta arvioi asiakkaan tilanteen ja tarvittaessa kuljettaa potilaan jatkohoitoon potilaan tilan vaatimaan hoitoyksikköön. Kotihoidossa on myös ohjeistus äkillisen kuolemantapauksen varalta.

 

2.1 Palvelu- ja hoitosuunnitelma

Haukilahden Hoivapalvelussa otettiin käyttöön DomaCare toiminnanohjaus-järjestelmään kesällä 2017. Palvelu-ja hoitosuunnitelma toimii työnohjauksen pohjana määrittäen yksilöllisesti asiakkaiden luona käytävän ajankohdan, käytettävän työajan määrän ja työtehtävät. Tämän avulla työntekijät tuntevat suunnitelman sisällön ja toimivat sen mukaisesti. DomaCare –järjestelmän ja työntekijöiden kirjausten avulla esimies seuraa palvelu-ja hoitosuunnitelmien toteutumista.

3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI JA JOHTAMINEN

Omavalvontasuunnitelma päivitetään vuosittain, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Palveluntuottajan palveluista vastaa sairaanhoitaja Kirsi Mara-Lucander. Hän myös vastaa toiminnan sisällöstä ja sen organisoimisesta sekä valvoo omavalvonta-suunnitelman tekoa, toteutusta, arviointia ja kehittämistä.

 

Yksikön omavalvonnan toteumista seurataan päivittäin arjen työssä ja poikkeamista keskustellaan kotihoidon tiimipalavereissa. Omavalvontasuunnitelma on julkinen ja se on nähtävissä Haukilahden Hoivapalvelun kotisivuilla ja toimistossa omassa kansiossa.

 

Vastaava johtaja: Kirsi Mara-Lucander, sairaanhoitaja psykiatrinen, sairaanhoitaja AMK, Ylempi AMK, laillistettu sairaanhoitaja. kirsi.maralucander@haukilahdenhoivapalvelu.fi.

4. HENKILÖSTÖ

Kotihoidossa työskentelee lähihoitajia, sairaanhoitajia, hoiva-avustajia ja siivoajia.

 

Haukilahden Hoivapalvelu Oy:n vakituinen henkilökunta: kaksi sairaanhoitajaa, kolme lähihoitajaa sekä tarvittaessa sairaanhoitajia/lähihoitajia keikkalaisina. Lisäksi meillä on kaksi siivoajaa ja kaksi kotipalvelutyöntekijää tiimissämme.

 

Henkilöstön ammatillinen koulutus ja pitkä työkokemus sekä työpaikan tarjoamat ammatilliset täydennyskoulutukset varmistavat sen, että toiminta on laadukasta, ammatillista, turvallista ja asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioivaa.

 

Lähihoitajat huolehtivat ja vastaavat kotihoidon asiakkaiden yksilöllisestä ja toimintakykyä ylläpitävästä hoito-ja palvelusuunnitelman mukaisesta hoidosta.

 

Henkilöstö saa halutessaan influenssarokotteen työterveyshuollosta vuosittain.
Koti- ja siivouspalvelupuolella työntekijöillä ei ole terveydenhuollon koulutusta, mutta heitä perehdytetään kunkin asiakkaan tilanteeseen. Siivouspalveluvälineiden ja aineiden osalta varmistamme aina että ne ovat asianmukaiset.

 

4.1 Sijaisten käytön periaatteet ja rekrytointi
Henkilöstösijaisuuksista vastaa pääsääntöisesti vastaava sairaanhoitaja. Pyrimme siihen että meillä olisi käytössä vakituiset sijaiset. Sijaisten ja vakituisten rekrytoinnissa hyödynnetään myös alan opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet työssäoppimista kotihoidossa. Työntekijöiden rekrytoinneissa pyritään hyödyntämään omia tietokanavia.

 

Palveluntuottaja sitoutuu tarkistamaan henkilön tiedot sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (Valvira), terveydenhuollon ammattirekisteristä (JulkiTerhikki) ja lähihoitajien osalta myös sosiaalihuollon ammattirekisteristä (JulkiSuosikki). Sijaisilla tulee olla riittävä sosiaali- ja/tai terveysalan koulutus. Tarkistetaan kaikkien ammattitutkinnon suorittaneiden henkilöiden tutkintotiedot.

 

4.2 Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta
Kotihoidon palavereissa nimetään perehdytyksestä vastaava työntekijä jokaiselle uudelle työntekijälle ja uusille opiskelijoille nimetään ohjaaja, joka huolehtii opiskelijan perehdyttämisestä. Osaltaan koko henkilökunta huolehtii uuden työntekijän ohjauksesta ja neuvonnasta kotihoidon toimintatapoihin. Käytännön hoitotyöhön perehdytään parityöskentelyn avulla työtilanteen salliessa. Uuden työntekijän oma aktiivisuus on perehdytyksessä tärkeää, kysymällä ja töitä tekemällä oppii.

 

Kotihoidon henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Jokaisen työntekijän ja opiskelijan velvollisuus on lukea omavalvontasuunnitelma, lääkehoitosuunnitelma sekä turvallisuus-ja pelastussuunnitelma jotka löytyvät toimiston kansioista. Kotihoidon henkilöstöltä edellytetään oman osaamisensa ylläpitoa itsenäisen tiedonhankinnan ja koulutuksiin osallistumisen kautta.

 

Kotihoidon henkilöstö laatii lähiesimiehen kanssa vuosittain koulutussuunnitelman oman tarpeensa pohjalta. Täydennyskoulutusta tarvitaan jatkuvasti ja sopivia koulutuksia voi ehdottaa työntekijä itse tai työnantajan puoli. Periaatteena yksi maksullinen koulutus tarjotaan vuodessa. Lisäksi maksuttomat koulutustilaisuudet suositettavia aina mahdollisuuden mukaan.

5. TOIMITILAT, LAITTEET & TARVIKKEET

Palvelut/toiminta tapahtuu asiakkaan kotona.

 

Henkilökunnalla toimipiste, jossa lähinnä tehdään kirjalliset työt/ruokataukojen pitäminen. Voidaan myös pitää pienempiä koulutus- ja tiedotustilaisuuksia.

 

5.1 Terveyshuollon laitteet ja tarvikkeet
Kotihoidossa käytetään DomaCare -toiminnanohjausjärjestelmää työtehtävien jaossa ja työntekijällä on puhelin mukana asiakaskäynneillä. DomaCare -potilastietojärjes-telmän palvelu-ja hoitosuunnitelman mukaiset asiakaskäynnit siirtyvät toiminnan-ohjausjärjestelmään, jossa asiakaskäynnit voidaan jakaa työvuorossa olevien työn-tekijöiden kesken. Työntekijä käyttää ja hyödyntää laitteeseen jaettua asiakastietoa hoitotoimenpiteissä. Sieltä näkyvät päivän tehtävät ja toimenpiteet, myös lääkitys.

 

Käytössä olevat laitteet (INR-pikamittari, RR-mittarit, Saturaatiomittari, VS-mittarit yms.) täyttävät lainssäädännön asettamat vaatimukset ja niiden käyttö ja huolto tapahtuu valmistajien ohjeiden mukaan. Vastuuhenkilönä toimii lähihoitaja Elisa Rukkila. Laitteet & mittarit säilytetään kotihoidon toimistossa, josta työntekijät ottavat ne tarvittaessa mukaan.

 

Kotihoidon asiakkailla on käytössään apuvälineitä esimerkiksi rollaattoreita, pyörätuoleja ja sairaalasänkyjä, jotka lainataan HUS:n apuvälinelainaamosta. Apuvälineiden käytön ohjauksesta ja huollosta vastaavat kotihoidon henkilökunta ja apuvälinelainaamon asiantuntija tilanteen mukaan. Kotihoidon henkilöstö tarkkailee laitteiden toimivuutta asiakaskäynneillä ja puuttuu tilanteeseen epäkohdan havaittuaan. Uuden laitteen käyttämistä varten työntekijöille hankitaan riittävä perehdytys.

6. POTILASASIAMIES

6.1 Asiakkaan oikeusturva

Palvelun laatuun ja saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus vastaavalle johtajalle (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 23§). Muistutusmenettelyyn sovelletaan Potilaslain 10 artiklan perusteella potilaan oikeutta tehdä muistutus. Palautteen antaminen voi olla joko henkilökohtaisesti puhelimella, s-postilla tai keskustelun muodossa.

 

Muistutuksen voi tehdä, jos kokee saaneensa huonoa kohtelua sosiaalipalvelun yhteydessä. Kantelu Asiakas voi tehdä kantelun Sosiaali-ja terveysalan lupa-ja valvontavirastoon (Valvira), Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (AVI), eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille.

 

Asiakkaan oikeuksien ja mahdollisten oikeusturva- ja vahingonkorvausasioiden edustajana toimii lähihoitaja Piia Johansson, 040 652 4911. Asiakasta informoidaan potilasasiamiehestä hoito- ja palvelusuunnitelman teon/tarkastuksen yhteydessä. Lisäksi potilasasiamiehen nimi kotisivuilla ja toimiston ilmoitustaululla.

 

Toiminnasta pyritään tekemään palautekysely n. vuoden välein. Palautteet kirjataan ja käsitellään yhdessä henkilökunnana kanssa sekä mietitään mahdollisia keinoja asioiden kehittämiseen ja hoitamiseen paremmin. Asiakasta informoidaan palaute- ja reklamaatiomahdollisuudesta (hoito- ja palvelusuunnitelman tarkistamisen yhteydessä käydään läpi mahdollisia korjausehdotuksia toiminnalle). Asiakkaiden ja omaisten kanssa pyritään säännöllisesti olemaan yhteydessä, samalla tarkistamme onko jotain palautetta tai toiveita hoito- ja hoivapalvelumme suhteen.

 

Palveluntuottajalla on potilasvakuutus, joka korvaa potilasvahinkolain (879/1998) mukaisesti potilaalle terveydenhoidon yhteydessä aiheutuneita henkilövahinkoja.

 

6.2 Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen ja sen rajoittaminen

Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Työntekijöidentehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

 

Kotihoidon asiakkaat asuvat omissa kodeissaan ja heidän toiveensa huomioidaan palveluja suunnitellessa ja toteutettaessa. Asiakas osallistuu oman hoito- ja palvelu-suunnitelmansa laadintaan ja saa siitä oman kirjallisen kappaleen. Työskentelyssä asiakas otetaan mukaan niihin toimintoihin, joihin hän pystyy osallistumaan terveydentila huomioiden. Kotihoidossa noudatetaan salassapitovelvollisuutta ja asiakkaaseen liittyviä tietoja ei anneta ulkopuolisten tietoon. Asiakkaalta pyydetään lupa tietojen kirjaamiseen DomaCare -potilastietojärjestelmään.

 

Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Kotihoidossa pyritään siihen, että itsemääräämisoikeuden rajoitteet ja pakotteet olisivat tarpeettomia ja kotona asuminen olisi turvallista. Rajoitteiden perustana tulee aina olla asiakkaiden turvallisuuteen kohdistuva uhka. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Kotihoidossa rajoitteet ovat esim. muistisairailla hellan sulakkeiden irrottaminen, lääkkeiden säilytys lukitussa laatikossa ja turvallisuutta rajaavat esteet (esim. portit). Rajoitteet kirjataan aina DomaCare –järjestelmään. Asiakkaan turvallisuuden ollessa uhattuna otetaan yhteys omaisiin ja tarvittaessa lääkäriin tai hälytyskeskukseen.

 

6.3 Asiakkaan asiallinen kohtelu

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Työntekijän ja työyhteisön vastuulla on tunnistaa asiakastyön epäkohdat ja niiden uhat ennakkoon siten, että niihin voidaan puuttua riittävän ajoissa. Kyse on ennakoivaan valvontaan painottuvista toimista, joiden tarkoituksena on turvata ja taata erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden hyvä hoito ja huolenpito ja edistää heidän hyvinvointiaan.

 

Työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa toiminnasta vastaavalle esimiehelle huomaamastaan epäkohdasta tai ilmeisestä epäkohdan uhasta. Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan kaltoinkohtelua ja toimintakulttuuriin sisältyviä asiakkaalle vahingollisia toimia. Laissa säädetään myös vastuussa olevan esimiehen velvollisuudesta ryhtyä viivytyksettä toimenpiteisiin epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi.

 

6.4 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa

Kotihoidossa tehdään yhteistyötä muun muassa HUS, Espoon kaupungin, Kelan ja apteekin kanssa. Yhteistyö asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa tapahtuu erilaisissa hoitoneuvotteluissa, puhelimitse ja sähköpostitse.

 

Tärkeässä osassa yhteistyön onnistumisessa on hyvä hoitotyön kirjaus. Kotihoidon asiakkaille nimetään vastuutyöntekijä, joka huolehtii asiakkaan palvelukokonaisuuden toimivuudesta ja riittävyydestä. Vastuutyöntekijä on nimetty asiakkaan palvelu-ja hoitosuunnitelmaan.

7. LÄÄKEHOITO

Kotihoidossa noudatetaan vuosittain päivitettävää Terveyden ja Hyvinvoinnin laitok-senohjeiden mukaan laadittua lääkehoitosuunnitelmaa. Lääkehoitosuunnitelmassa linjataan eri koulutuksen omaaville työntekijöille vaadittavat luvat kotihoidon työtehtävissä toimimiseen. Lääkehoitosuunnitelma kuuluu jokaisen työntekijän perehdyttämisohjelmaan ja siihen tulee perehtyä uudelleen mahdollisten muutosten osalta.

 

Asiakkaan luona tapahtuva lääkehoito/-huolto tapahtuu sairaanhoitajan tai työpaikkakoulutetun lähihoitajan toimesta. Kokonaislääkehuollosta vastaa koulutettu ja kokenut sairaanhoitaja. Lääkehoito on enimmäkseen asiakkaan luona tapahtuvaa lääkedosetin täyttämistä, lääkelistan päivittämistä sekä lääkkeiden hakemista apteekista ja reseptien uusimista. Lääkkeet asiakkaat ottavat pääosin itsenäisesti dosetista päivittäin. Henkilökunta opastaa ja informoi asiakasta sekä seuraa niiden ottamista. Lisäksi informoidaan lääkkeiden vaikutuksesta ja arvioidaan lääkkeiden vaikutuksia sekä myös mahdollisia sivuvaikutuksia. Asiakashallintaohjelmassa ylläpidetään ajantasaista tietoa jotta hoitajilla päivitetty tieto on aina saatavilla.

 

Lääkehoitosuunnitelman tekee ja päivittää sairaanhoitaja ja hän myös seuraa ja päivittää asiakaskohtaisia lääkehoitosuunnitelmia. Lääkehoidon toteutumista ja lääkkeiden kulutuksen seurantaa arvioi koko henkilökunta.

 

Mahdolliset haittavaikutukset sekä lääkkeiden ottamatta jättämiset kirjataan erilliselle poikkeamien seurantalomakkeelle. Tarpeen vaatiessa ollaan myös yhteydessä hoitavaan lääkäriin ja omaisiin.

 

Lääkehoidon koulutus hoitohenkilöstölle järjestetään suositusten mukaan. ( Pro Edu lääkelupakoulutus kotihoidon henkilöstölle järjestetty 2021 keväällä).

 

Lääkejätteet kerätään ja viedään apteekkiin hävitettäväksi apteekin ohjeistuksen mukaan huomioiden esim. viiltävät/terävät jätteet, lääkelaastarit jne.

8. RISKIHALLINTA

Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia huomioidaan monipuolisesti. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyttöiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia.

 

Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen.

 

Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvonta-suunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.

 

Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista.

 

8.1 Riskien tunnistaminen, käsitteleminen ja korjaavat toimenpiteet
Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan. Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa.

 

Toiminnan laadunhallinta sekä riskien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa (työterveyshuolto, toiminnan laadun mittaminen kyselyin). Henkilöstön jatkuva lisäkouluttaminen on toimintamme ehdoton edellytys joka mahdollistaa turvallisen ja asianmukaisen hoidon. Kotihoidossa laaditaan yhdessä työntekijöiden kanssa vuosittain riskikartoitus, jossa huomioidaan työn erilaiset osa-alueet, kiinnittäen huomiota erityisesti vaihteleviin asiakastilanteisiin.

 

Haittatapahtumat, läheltä piti -tilanteet ja asiakkaan hoidossa tapahtuvat poikkeamat kirjataan DomaCare -järjestelmään. DomaCaren kirjataan ilmoitus esimerkiksi asiakkaan kaatuessa, hänen tippuessaan sängystä sekä puutteellisesta asiakasta koskevasta kirjauksesta.

 

Esimies seuraa ja käsittelee DomaCare-järjestelmään tehtyjä ilmoituksia säännölli-sesti. DomaCare-järjestelmä on tarkoitettu toiminnan kehittämiseen ja ilmoitusten perusteella mietitään muutostarpeita ja kehittämiskohteita.

 

Työntekijää kohdanneesta työtapaturmasta tehdään välittömästi ilmoitus esimiehelle ja asiasta ollaan yhteydessä työterveyshuoltoon. Työntekijä täyttää vakuutusta varten yhdessä esimiehensä kanssa työtapaturmailmoituslomakkeen, joka löytyy toimistolta ilmoitustaululta. Uhka- ja väkivaltatilanteista työntekijä täyttää työsuojelun ohjeiden mukaisen ilmoituksen ja toimittaa sen esimiehelleen, joka käsittelee ilmoituksen ja lähettää sen työsuojeluun. Tarvittaessa työsuojelu laatii ohjeistuksen toimintatapojen muuttamisesta ilmoitusten perusteella. Uhka- ja väkivaltatilanteet käsitellään lisäksi kotihoidon omassa tiimissä.

9. POTILASASIAKIRJAT JA HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY

Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Asiakkaan suostumus ja tietojen käyttötarkoitus määrittävät eri toimijoiden oikeuksia käyttää eri rekistereihin kirjattuja asiakas-ja potilastietoja. Koska sosiaalipalveluja annettaessa asiakkaiden tiedoista muodostuu henkilörekisteri tai -rekistereitä (henkilötietolaki 10 §), tästä syntyy myös velvoite informoida asiakkaita henkilötietojen tulevasta käsittelystä sekä rekisteröidyn oikeuksista. Rekisteröidyllä on oikeus tarkastaa tietonsa ja vaatia tarvittaessa niiden korjaamista. Tarkastuspyyntö ja korjaamisvaatimus voidaan esittää rekisterinpitäjälle kirjallisesti.

 

Kotihoidossa toimitaan valtakunnallisten säädösten ja lakien sekä kotihoidon omien ohjeistusten mukaisesti. Jokainen työntekijä on salassapitovelvollinen ja salassapito-velvollisuus säilyy myös ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 17§). Asiakastiedot kirjataan DomaCaren toiminnan-ohjausjärjestelmään.

 

Henkilökunnalle on annettu ohjeet tietosuojan noudattamisesta. Jokainen työntekijä sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä palvelusuhteen alkaessa ja saadessaan haltuuntyössään tarvitsemiensa järjestelmien käyttäjätunnukset. Tietoturvaperi-aatteemme on myös listattu erillisessä GDPR ohjelmassamme josta selviävät tarvittavat rekisteriselosteet. Tietosuojasta ja sen toteutumisesta vastaa ins, KTM Gustav Lucander, gustav.lucander@haukilahdenhoivapalvelu.fi.

 

Rekisteriselosteet ovat nähtävänä kotihoidon toimistolla. Lisäksi rekisteriselosteet voi pyytää nähtäväksi tietosuojavastaavalta.

 

Potilasasiakirjat tällä hetkellä osittain paperiversioina ja ne säilytetään lukittavassa, asianmukaisessa paikassa. Pääasiallisesti potilasasiakirjat ja tiedot ovat sähköisessä muodossa, eli DomaCare toiminnanohjausjärjestelmässä.

10. POTILAAN OSALLISTUMISEN VAHVISTAMINEN JA MUISTUTUSTEN KÄSITTELY

Asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. Tämä voidaan toteuttaa asiakaskyselyillä.

 

Asiakkaat ja heidän omaisensa voivat myös antaa palautetta kotihoidon palveluista vapaamuotoisesti kirjallisesti ja/tai suullisesti kotihoidon työntekijöille tai vastaavalle ohjaajalle. Lisäksi asiakkaat ja heidän omaisensa voivat tarpeen vaatiessa soittaa kotihoidon numeroon. Kotihoidosta saatu palaute käsitellään ja asiakkaalta tai hänen omaiseltaan saatuun palautteeseen vastataan toivomusten mukaan. Asiakaspalautteet käsitellään yhteisissä palavereissa. Kyselyn ja muun palautteen kautta saadaan tietoa asiakkaiden näkemyksistä kotihoidosta, minkä perusteella toimintaa voidaan kehittää ja suunnitella.

11. OMAVALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI

11.1 Kuvaus seurannasta
Omavalvontasuunnitelma toimii seurannan apuvälineenä jolloin toimintaa on helpompi seurata ja kehittää. Kaikilla työntekijöillä velvollisuus tutustua siihen ja se toimii myös perehdytyksen apuvälineenä jolloin omavalvontasuunnitelma ohjaa ja jäsentää toimintaa.

 

11.2 Kuvaus päivittämisprosessista
Päivitetään vuosittain sekä tarpeen mukaan. Käydään työyhteisössä yhdessä läpi erilaiset prosessit ja niiden kehittäminen. Yksikön vastaava johtaja hyväksyy suunnitelman.