Omavalvontasuunnitelma

Haukilahden Hoivapalvelu / Gäddviks Vårdtjänst

YKSITYISEN SOSIAALIHUOLLON OMAVALVONTASUUNNITELMA

Päivitetty: Huhtikuu 2023
Laatijat: Kirsi Mara-Lucander & Gustav Lucander

1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT

Palvelun tuottaja: Haukilahden Hoivapalvelu Oy, LY-tunnus 2667735-1.

Yhteystiedot: Kirsi Mara-Lucander, kirsi.maralucander@haukilahdenhoivapalvelu.fi.

Palveluntuottajan toiminta tapahtuu asiakkaan luona/kotona.

Toimistomme sijaitsee osoitteessa: Haukilahden Hoivapalvelu Oy, Ukkohauentie 11-13 C 18, 02170 Espoo.

2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Valtio ohjaa kuntien toimintaa lakien ja asetusten avulla. Kotipalvelu perustuu sosiaalihuolto- ja terveydenhuoltolakiin. Asiakkaan palveluntarve on selvitettävä ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-ja terveyspalveluista annetun lain (ns. vanhuslaki) mukaisesti.

 

Kotipalvelun tarkoituksena on järjestää asiakkaan tarvitsemia palveluja kotiin siten, että hänen asumisensa kotona onnistuu mahdollisimman pitkään turvallisesti. Kotipalvelun auttaa selviytymään jokapäiväisistä toiminnoista silloin, kun asiakas ei selviydy niistä omatoimisesti. Palveluntuottajan perustehtävänä on tuottaa asiakkaan kotona annettavia laadukkaita hoiva-, hoito- ja kotisairaanhoitopalveluja. Kohderyhmänä ovat enimmäkseen ikäihmiset, mutta tarvittaessa myös muut apua tarvitsevat ihmiset. Tukipalveluina tarjoamme siivous- ja kauppapalveluita, kaupassakäyntiä ja ulkoilutusapua.

 

Kotipalvelun arvot ja toimintaperiaatteet perustuvat asiakkaan arvostukseen ja yksilöllisen tilanteen huomioimiseen. Arvostus ja yksilöllisyys näkyvät asiakaslähtöisyytenä, yksilön ja hänen itsemääräämisoikeutensa kunnioittamisena ja luottamuksellisuuden sekä vaitiolovelvollisuuden toteutumisena.

 

Kotipalvelun tarve arvioidaan yksilöllisesti yhdessä asiakkaan ja/tai hänen edustajansa/omaisensa kanssa ja siitä laaditaan yksilöllinen hoito-ja palvelusuunnitelma. Asiakkaan tahtoa itseään koskevissa päätöksissä kunnioitetaan.

 

Asiakaskäynneillä autamme ja hoidamme kodin yleistä siisteyttä. Kotipalvelussa noudatetaan terveydenhuollon yleisiä hygieniaohjeita, ja henkilöstömme käyttää tilanteen vaatiessa suojavarusteita ja desifiointiaineita. Meillä on käytettävissä tarvittavat siivoustarvikkeet ja -aineet. Kaupankäynneillämme täydenämme asiakkaiden toiveiden mukaan heidän ruoka- ja kotitalousvarastoja.

 

Siivojamme auttaa kodin puhtaana pitämisessä ja voi lisäksi auttaa muissa arkiaskareisiin liittyvissä taloustöissä esimerkkeinä vuodevaatteiden vaihto, astioiden pesu, pyykkikoneen käyttö ja vaatteiden silittämisessä. Jätteiden käsittelyssä palveluntuottaja toimittaa mahdolliset jätteet asianmukaiseen hävitykseen.

 

Siivouksen esimies vastaa riittävästä ja koulutetusta henkilökunnasta sekä osaamisen varmistamisesta.

 

2.1 Palvelu- ja hoitosuunnitelma

 

Haukilahden Hoivapalvelussa käydään asiakkaan kanssa läpi hänen toiveensa ja avuntarpeet kodinhoidossa ja kirjataan ne palvelusopimukseen. Sovitaan myös miten usein asiakas toivoo apuamme. Tilanteen muuttuessa olemme valmiita huomioimaan muutokset mahdollisimman joustavasti.

3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI JA JOHTAMINEN

Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa vuosittain, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Palveluntuottajan siivouspalveluista vastaa Gustav Lucander. Hän myös vastaa toiminnan sisällöstä ja sen organisoimisesta sekä valvoo omavalvontasuunnitelman tekoa, toteutusta, arviointia ja kehittämistä.

 

Yksikön omavalvonnan toteumista seurataan päivittäin arjen työssä ja poikkeamista keskustellaan kotihoidon tiimipalavereissa. Omavalvontasuunnitelma on julkinen ja se on nähtävissä Haukilahden Hoivapalvelun kotisivuilla ja toimistossa omassa kansiossa.

 

Vastaava johtaja: Gustav Lucander, ins. KTM. gustav.lucander@haukilahdenhoivapalvelu.fi.

 

Vastaava johtaja: Kirsi Mara-Lucander, sairaanhoitaja psykiatrinen, sairaanhoitaja AMK, Ylempi AMK, laillistettu sairaanhoitaja. kirsi.maralucander@haukilahdenhoivapalvelu.fi.

4. HENKILÖSTÖ

Kotipalvelussa sosiaalipuolella työskentelee kaksi siivoajia ja välillä hoiva-avustaja.

Koti- ja siivouspalvelupuolella työntekijöillä ei ole terveydenhuollon koulutusta, mutta heitä perehdytetään kunkin asiakkaan tilanteeseen. Siivouspalveluvälineiden ja aineiden osalta varmistamme aina että ne ovat asianmukaiset.

 

4.1 Sijaisten käytön periaatteet ja rekrytointi

Henkilöstösijaisuuksista vastaa pääsääntöisesti vastaava johtaja. Pyrimme siihen että meidän kaksi siivojaa pystyvät tarvittaessa paikkaamaan toisen työt esimerkiksi sairastumisen ajaksi.

4.2 Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja täydennyskoulutuksesta

Kotipalvelun palavereissa nimetään perehdytyksestä vastaava työntekijä jokaiselle uudelle työntekijälle. Osaltaan koko henkilökunta huolehtii uuden työntekijän ohjauksesta ja neuvonnasta kotihoidon toimintatapoihin. Uuden työntekijän oma aktiivisuus on perehdytyksessä tärkeää, kysymällä ja töitä tekemällä oppii.

 

Kotipalvelun henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Jokaisen työntekijän kanssa käydään läpi omavalvontasuunnitelma.

 

Kotipalvelun henkilöstö laatii lähiesimiehen kanssa vuosittain koulutussuunnitelman oman tarpeensa pohjalta. Täydennyskoulutusta tarvitaan jatkuvasti ja sopivia koulutuksia voi ehdottaa työntekijä itse tai työnantaja.

5. TOIMITILAT, LAITTEET & TARVIKKEET

Palvelut/toiminta tapahtuu asiakkaan kotona.

 

Henkilökunnalla toimipiste, jossa lähinnä tehdään kirjalliset työt/ruokataukojen pitäminen. Voidaan myös pitää pienempiä koulutus- ja tiedotustilaisuuksia.

 

5.1 Sosiaalihuollon laitteet ja tarvikkeet

Kotipalvelun henkilöstö tarkkailee laitteiden toimivuutta asiakaskäynneillä ja puuttuu tilanteeseen epäkohdan havaittuaan. Uuden laitteen käyttämistä varten työntekijöille hankitaan riittävä perehdytys.

6. ASIAKKAAN OIKEUSTURVA

Palvelun laatuun ja saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus vastaavalle johtajalle (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 23§).

 

Muistutusmenettelyyn sovelletaan Potilaslain 10 artiklan perusteella potilaan oikeutta tehdä muistutus. Palautteen antaminen voi olla joko henkilökohtaisesti puhelimella, s-postilla tai keskustelun muodossa.

 

Muistutuksen voi tehdä, jos kokee saaneensa huonoa kohtelua sosiaalipalvelun yhteydessä. Kantelun asiakas/omainen voi tehdä Sosiaali-ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon (Valvira), Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (AVI), eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille.

 

Toiminnasta pyritään tekemään palautekysely n. vuoden välein. Palautteet kirjataan ja käsitellään yhdessä henkilökunnana kanssa sekä mietitään mahdollisia keinoja asioi-den kehittämiseen ja hoitamiseen paremmin. Asiakasta informoidaan palaute- ja reklamaatiomahdollisuudesta (hoito- ja palvelusuunnitelman tarkistamisen yhteydes-sä käydään läpi mahdollisia korjausehdotuksia toiminnalle). Asiakkaiden ja omaisten kanssa pyritään säännöllisesti olemaan yhteydessä, samalla tarkistamme onko jotain palautetta tai toiveita hoito- ja hoivapalvelumme suhteen.

 

6.1 Asiakkaan asiallinen kohtelu

Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumus-taan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Työntekijän ja työyhteisön vastuulla on tunnistaa asiakastyön epäkohdat ja niiden uhat ennakkoon siten, että niihin voidaan puuttua riittävän ajoissa. Kyse on ennakoivaan valvontaan painottuvista toimista, joiden tarkoituksena on turvata ja taata erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden hyvä hoito ja huolenpito ja edistää heidän hyvinvointiaan.

 

Työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa toiminnasta vastaavalle esimiehelle huomaamastaan epäkohdasta tai ilmeisestä epäkohdan uhasta. Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asiakkaan kaltoinkohtelua ja toimintakulttuuriin sisältyviä asiakkaalle vahingollisia toimia. Laissa säädetään myös vastuussa olevan esimiehen velvollisuudesta ryhtyä viivytyksettä toimenpiteisiin epäkohdan tai sen uhan poistamiseksi.

7. RISKIHALLINTA

Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia huomioidaan monipuolisesti. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia.

 

Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen.

 

Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvonta-suunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen.

 

Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista.

 

7.1 Riskien tunnistaminen, käsitteleminen ja korjaavat toimenpiteet

Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta.

 

Toiminnan laadunhallinta sekä riskien ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisy otetaan huomioon toimintaa suunniteltaessa (toiminnan laadun mittaminen kyselyin). Työnte-kijää kohdanneesta työtapaturmasta tehdään välittömästi ilmoitus esimiehelle ja asiasta ollaan yhteydessä työterveyshuoltoon. Työntekijä täyttää vakuutusta varten yhdessä esimiehensä kanssa työtapaturmailmoituslomakkeen, joka löytyy toimistolta ilmoitustaululta. Uhka- ja väkivaltatilanteista työntekijä täyttää työsuojelun ohjeiden mukaisen ilmoituksen ja toimittaa sen esimiehelleen, joka käsittelee ilmoituksen ja lähettää sen työsuojeluun. Tarvittaessa työsuojelu laatii ohjeistuksen toimintatapojen muuttamisesta ilmoitusten perusteella. Uhka- ja väkivaltatilanteet käsitellään lisäksi kotipalvelun omassa tiimissä.

8. ASIAKKAAN OSALLISTUMISEN VAHVISTAMINEN JA MUISTUTUSTEN KÄSITTELY

Asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä palvelu voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. Tämä voidaan toteuttaa asiakaskyselyillä.

 

Asiakkaat ja heidän omaisensa voivat myös antaa palautetta kotihoidon palveluista vapaamuotoisesti kirjallisesti ja/tai suullisesti kotihoidon työntekijöille tai vastaavalle ohjaajalle. Lisäksi asiakkaat ja heidän omaisensa voivat tarpeen vaatiessa soittaa kotipalvlun numeroon. Kotipalvelusta saatu palaute käsitellään ja asiakkaalta tai hänen omaiseltaan saatuun palautteeseen vastataan toivomusten mukaan. Asiakaspalautteet käsitellään yhteisissä palavereissa. Kyselyn ja muun palautteen kautta saadaan tietoa asiakkaiden näkemyksistä kotihoidosta, minkä perusteella toimintaa voidaan kehittää ja suunnitella.

9. OMAVALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI

9.1 Kuvaus seurannasta

Omavalvontasuunnitelma toimii seurannan apuvälineenä jolloin toimintaa on helpompi seurata ja kehittää. Kaikilla työntekijöillä velvollisuus tutustua siihen ja se toimii myös perehdytyksen apuvälineenä jolloin omavalvontasuunnitelma ohjaa ja jäsentää toimintaa.

 

9.2 Kuvaus päivittämisprosessista

Päivitetään vuosittain sekä tarpeen mukaan. Käydään työyhteisössä yhdessä läpi erilaiset prosessit ja niiden kehittäminen. Yksikön vastaava johtaja hyväksyy suunnitelman.